Ten Minutes Older
on kahden brittiläisen ja yhden saksalaisen tuottajan yhteistyö, jonka
ajatuksena on tuoda saman teeman ympärille omaperäisiä ohjaajia eri
maanosista. Tuloksena on kaksi kokoillan pitkää (yhteensä 187min)
nimeltään The Trumpet ja The Cello.
Sen verran mitä olen
episodielokuvia ja lyhytelokuvakokoelmia nähnyt, niiden suurin riesa on
osien vaihteleva tai alhainen taso. Ten Minutes older: The Trumpet
ei ole varsinaisesti poikkeus, sillä taso on vaihteleva, mutta
"genreensä" nähden hyvin korkea. Onnistumiseen on varmasti vaikuttanut
se etteivät ohjaajat ole työskennelleet yhteistyössä, sillä osien
erilaisuus saman teeman ympärillä tekee elokuvasta mielenkiintoisemman.
Monipuolinen kokonaisuus sisältää happotripin, dokumentteja,
politiikkaa ja Siperiaa.
The Trumpetin ohjaajat:
Aki Kaurismäki
Victor Erice
Werner Herzog
Jim Jarmusch
Wim Wenders
Spike Lee
Chen Kaige
Joukosta selkeästi paras lyhytelokuva on Spike Leen 'We wuz robbed'.
Elokuva kertoo mitä tapahtui Floridassa marraskuussa 2000 Yhdysvaltain
Presidentinvaalien loppumetreillä. Dokumentti on kuvattu
mustavalkoiselle filmille; televisioarkistomateriaali on väreissä. Lee
haastattelee Goren kamppanjan edustajia, jotka kertovat tapahtumien
kulun yksityiskohtaisesti ja asiaan pitäytyen. Elokuvan leikkaus on
tiheästi rytmikäs ja se yhdistelee kuvamateriaalia älykkäästi
muodostaen yllättävän kerronnan. Mukana on myös tarina, jota kuuntelee
mielenkiinnolla.
Werner Herzogin dokumentti Ten Thousand
Years Older on perinteisempi kuin Leen, mutta hyvin rakennettu ja
vakuuttava. Eikä mikään ihme, sillä Herzog on ohjannut urallaan
lukuisia dokumentteja.
The Trumpetin suurin yllättäjä on Wim Wendersin musiikkivideotyyliä
mukaileva tarina yliannostuksesta, joka pohjautuu omakohtaiseen
kokemukseen. Wendersin kuvakokeilua tukee Eelsin musiikki.
Victor Erice luo sarjan kauniita kuvia, joitä säveltää hiljaiset äänet
ja kaunis laulu. Jim Jarmuschin lyhytelokuva on yllätyksetön yhden
idean värittämä tarina näyttelijän kuvausarjesta. Kaurismäen lyhäri on
kuten odottaa saattaa surrealistinen ja hauska.
tiistai, 5. lokakuu 2004
Kommentit