Rakkautta & Anarkiaa aloitti tänään jo 18. kerran Helsingin parhaimman festarin Jim Jarmsuchin Cannesissa palkitulla elokuvalla Broken Flowers. Bill Murrayn tähdittämä lakoninen elokuva nousee ainakin omalla listallani vuoden parhaimmistoon.
Jarmusch
on tehnyt 20 vuoden aikana kymmenkunta pientä amerikkalaisen
indie-elokuvan selkärangan muodostavaa elokuvaa. Kymmenen vuotta sitten
julkaistun Dead Manin jälkeen Jarmusch on ohjannut vain Neil Young -dokkarin, yhden kokopitkän sekä lyhytelokuvia. Paljolti aliarvostettu Ghost Dog: The Way of the Samurai esitteli Jarmuschin kiinnostuksen nykyistä kulttuuria kohtaan: Wu Tang Clanista tutun RZA:n ääniraita tahditti Le Samouraï -vaikutteisen ja Amerikkalaisen gangsterikulttuurin yhdistävää lyyristä elokuvaa. Vaikka lyhärikokoelma Coffee & Cigarettes oli monella tapaa tyylillisesti paluuta 80-luvun todelliseen minimalismiin, oli se monille kokonaisuutena pettymys.
Broken Flowers on tuotannollisesta ja pintailmeestä katsoen kaukana
siitä vinksahtaneen omaperäisestä maailmasta, jolla Jarmusch löi
itsensä läpi. Kuitenkin kerronnan perustyyli on edelleen taattua
Jarmsuchia, jota rytmittää häivytykset mustaan ja yleinen pysähtynyt
tunnelma. Yhtä jarmuschmaiseen tapaan amerikkalaista kulttuuria
tarkkaillaan tietyn etäisyyden ja ulkopuolisuuden kautta. Uutta on
tosin se, että elokuva sijoittuu paljon selvemmin tämän päivän
Amerikkaan, joka tekee elokuvasta helpommin lähestyttävän.
Bill Murray tekee keski-iän kriisissä taistelevan miehen roolin jälleen
kerran uudellen, tosin tällä kertaa mukana on paljon vähemmän kevyttä
komiikkaa. Melkein joka kohtauksessa Murray on totuttua hiljaisempi ja
vaivaantuneempi. Yksinäiset hetket Murrayn ilmeettömän olemuksen kanssa
antaa elokuvalle perusvireen, joka jää etenkin lopun jälkeen vahvimmin
katsojan mieleen - ja sitä kautta luo elokuvan sielun.
Murrayn heiloina ja muissa hienoissa sivurooleissa nähdään mm. Sharon Stone, Jessica Lange, Julie Delpy, Frances Conroy, Tilda Swinton, Pell James sekä Chloë Sevigny.
Ääniraidalla yhdistyy monenlainen musiikki, joka omalla tavalla jatkaa
Ghost Dogin asettamaa linjaa. Merkittävissä (soundtrackiinkin
vaikuttavissa) sivuosissa on Afroamerikkalainen perhe, joista äitiä ja
isää näyttelevät Heather Simms ja Jeffrey Wright.
Kommentit