Michael Mann on ohjannut useita elokuvia, joissa yhdistyy uskottava draama ja toiminta. Näistä onnistunein lienee Heat (1995), mutta Mann aloitti poliisi ja rikos aiheiden parissa jo legendaarisen Miami Vice tv-sarjan käsikirjoittajana ja tuottajana. Hänen uusin elokuva Collateral sijoittuu niinikään rikoksen maailmaan.

Mannin elokuvissa on lähes aina sama teema. Elokuvien päähenkilöt ovat usein miehiä, jotka ovat poikkeuksellisen hyviä työssään. Konflikti - ja joskus myös elokuvan draama - syntyy yksityiselämän ja työlle omistautumisen välillä olevan jännitteen kautta. Collateralissa mukana on myös uranainen, mutta teema on silti samanlainen.

Heatin jälkeen Mann ohjasi kaksi elokuvaa, jotka muunsivat hänen kuvallista tyyliä. The Insider (1999) oli kuvattu paljolti käsivaralta. Mann haki selvästi kuvaajansa Dante Spinottin kanssa erikoisempia rajauksia. Henkilöt saattoivat liikkua laajakuvan sisällä nopeastikin. Kamera tuli myös entistä lähemmäksi kohteitaan, mutta tausta saattoi olla näyttelijäkasvoja tarkempi. Mann suosii kasvoille ahtaita rajuksia, mutta saattaa jättää yli puolet kuvasta avoimeksi.

Tämän kokeilun mahdollisti se, että The Insider oli yksi harvoja 90-luvun amerikkalaisia elokuvia, jota ei koskaan kuvattu ns. Pan & Scan versiota ajatellen. Vielä dvd-aikanakin Yhdysvalloissa julkaistaan myös P&S versiot Widescreen version lisäksi. Mann vaati sopimukseensa tässä kohdin poikkeuksen ja on pitäytynyt linjassaan tähän päivään asti. (Itse asiassa hän sai neuvoteltua vastaavan sopimuksen jo vuonna 1992 tehtyyn elokuvaan Viimeinen Mohikaani, mutta joutui luopumaan sopimuksesta Heatin kohdalla.)


Elokuvassa Ali (2001) Mann käytti digitaalista HD-videota filmin lisäksi. Hän kuvasi HD:lla vain muutaman kohtauksen (mm. kohtaus, jossa Ali lenkkeilee yövalossa). Collateral on kuvattu pääosin HD:lle ja filmiä on käytetty vain muutamassa otoksessa. Collateral tapahtuu lähes kokonaan yön aikana, ja HD antaa tällaiseen kuvaukseen vaivattomammat mahdollisuudet. HD:n tarkkuus ei ole filmiin verrattavissa, ja kuvassa on huomattavasti kohinaa. Se tuo mukanaan tietyn harmauden, joka lienee myös haluttu efekti. Mannin tapa käyttää vapaammin käsivaralla liikkuvaa kameraa tekee HD kuvauksesta entistä mielekkäämmän vaihtoehdon.

Täytyy myöntää, etten ole erityisen innostunut digitaalisesta kuvasta. Etenkin toistaiseksi, kun esitys tapahtuu filmiltä se tuo mukanaan paljon epämiellyttäviä lieveilmiöitä. Tarkkuuden häviämistä joutuu kompensoimaan sillä, että istuu salin takaosassa, ja muutenkin kuvalliset efektit ovat pääosin hieman köyhiä. Olen jokseenkin yllättynyt, että Mann on saanut Collateralissa paljonkin kaunista ilmaisua aikaiseksi. Alissa video-otokset eivät olleet erityisen kiinnostavia.


Mann käyttää usein ambient-musiikkia perinteisten elokuvasävellyksien sijaan. Tällä kertaa mukana on katkelmia The Insiderista. Ambientin lisäksi elokuvan ääniraidalla on raivostuttavan keskinkertaisen Audioslaven hittejä.

Tom Cruisen esittämä Vincent on jatkoa Mannin uusimmalle villitykselle muuntaa näyttelijänsä ikäänsä vanhemman näköisiksi. Cruise ei onnistu vieläkään karistamaan poikamaisuuttaan, ja lopputulos jääkin tavoitellusta. Jamie Foxx tekee jälleen kerran hyvän roolisuorituksen.

Kokonaisuudessaan Collateral ei ole missään nimessä parasta Michael Mannia. Käsikirjoitus on jonkun hollywood näpertelijän käsistä, ja etenkin elokuvan loppua kohden ajojahdissa on joitain raivostuttavan kliseisiä kohtia. Onneksi ohjaajan viipyilevä ja läheinen, henkilöhahmoihin keskittyvä kerronta on kuitenkin elokuvan hallitseva osuus.